Movable type

Tulevaisuuden digimedian alustat

Mikko Hämäläinen
04.08.2015
|
Mikko Hämäläinen

Pauli Aalto-Setälä kirjoitti tänään mainion jutun Markkinointi & Mainonta -lehden vierasblogissa otsikolla "Näin mediasta tulee taas bisnes - Journalismin viisi mahdollisuutta". Vaikka en displaymainonnan kanssa olekaan joutunut touhuamaan, on median epätoivo digitalisoitumisen suhteen tullut viimeisen viiden vuoden aikana tutuksi ja välillä olen pessimistisesti uskonut koko alan kuivuvan ja katoavan internetin aaltoihin sen pitäessä raivoisasti kiinni väsyneistä mainosmyyntikäytännöistään. Aalto-Setälän blogautus ja freesit ajatukset antoivat kuitenkin toivoa median uudistumiskyvystä, toivottavasti muutkin ottavat onkeensa. Seuraavaksi voitaisiin alkaa pohtimaan sitä millaisia alustoja ja ratkaisuja tulevaisuuden digitoimittaja ja -julkaisija kaipaavat.

Kaduntallaajan vinkkelistä median kuluttaminen on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana täysin. Internetin ihmemaa on pullollaan ilmaista (ja erikoistunutta) sisältöä kielitaitoisen kynnettäväksi ja kasvava bloggaaja-armeija tuottaa lisää kiihtyvällä tahdilla. Laadullisesti harrastelijoiden takomat tekstit vastaavat harvoin ammattitoimittajan tuotoksia, mutta kun lukija on kerran tottunut tyylivirheisiin, eivät erot enää hypi häiritsevästi silmille. Mediatalojen vahvuus ei siis ole toimitetun sisällön kuorruttamisessa mainoksilla, koska siihen pystyy kansalainenkin. Aalto-Setälän blogissa nostettiinkin esille viisi ajatusta siitä, miten media pystyy erottautumaan harmaasta massasta ja rakentamaan rahanarvoista sisältöä. Isolta osalta muutos lankeaa digitoimittajan taitojen ja edellisen työssään käyttämän alustan joustavuuden kannettavaksi.

Blogissa mainittiin koodauksen olevan uusi englanti. Uskon Aalto-Setälän olevan enemmän kuin oikeassa: pelkkä kolmen kotimaisen kielen kirjoitustaito ei ole pitkään aikaan riittänyt edistämään sanasepon uraa, ensin listalle lisättiin kyky artikuloida selvästi televisiokameroiden edessä ja nyt datajournalismin yleistyessä pitäisi vielä pystyä ilmaisemaan itseään tietoteknisestikin. Lisäksi lehtimedia hakee jatkuvasti asemaansa laajentuen kokonaisvaltaisemmaksi palvelukanavaksi, joka yhdistää asiantuntija-artikkelit ja liikkuvan kuvan rahanarvoisiin palveluihin, kuten reseptipankkeihin tai lomalehden offline-kohdeoppaaseen.

Monimutkaisuuden kasvaessa turvauduttaisiin usein räätälöityihin ratkaisuihin, mutta kaikkea ei voida rakentaa artikkeli- tai edes lehtikohtaisesti jo pelkästään kustannusten takia. Puhdasta valmisratkaisua puolestaan ei löydy kuin markkinamiesten päiväunista. Uskonkin, että Drupal kasvattaa tulevaisuudessa merkittävästi asemaansa juuri median parissa. Se käsittelee sujuvasti artikkeli- ja blogisisältöä, näyttäää videoita ja sen päälle voidaan rakentaa kokonaisia sovelluksia. Samalla Drupal-asennuksella voivat majailla useamman lehden verkkopresenssit jakaen osan sisällöstä keskenään.

Suuret alustaprojektit ovat olleet lähinnä mediajättien juttu, vaikka mediamurros koskettaa kaikkia. Drupalia ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja käyttämällä voitaisiin toimijakenttää tasa-arvoistaa. Muutaman pienemmän lehden yhteisprojekti voisi valita kimppa-alustaansa toteutettavat ominaisuudet Drupal.org:in kymmenen tuhannen valmiin moduulin joukosta ja kun jotain spesifisempää jouduttaisiin rakentamaan itse, voitaisiin se vaikka julkaista takaisin yhteisölle jatkokehitettäväksi.

Koitettiin ongelmaa ratkaista millä työkalulla hyvänsä, lienee kaikille selvää, että menneessä roikkumisella, painokoneiden ja näköislehtien palvomisella ei tehdä muuta kuin kartoiteta lukijat muiden syliin - jotain uutta pitää keksiä ja mielellään kustannustehokkaasti. Kuulostaako mahdottomalta?

 

Kuva: Wikipedia pienin muokkauksin

Haluatko tietää lisää?

Ota yhteyttä